sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Meille saapui perjantaina viikonloppuvieraaksi Popi (Punahongan Impala Express), kun sen oma perhe vietti minilomaa koirattomassa ympäristössä. Popi on jo äitiään korkeampi jätkä, jolla on söpösti yhä pentukarvaisia alueita molemmissa kyljissä. Ensimmäinen ilta kului Popin liehitellessä äitiään, joka puolestaan antoi kurinpalautusta. Seuraavana päivänä tilanne normalisoitui, ja sunnuntaina kaveruus eteni niin pitkälle, että vinkulelullakin kyettiin jo leikkimään vuorotellen, toki Tatsin määräämillä ehdoilla! Sunnuntaina kävimme Littoisissa moikkaamassa Dara ja Duuri -waleseja ja teimme pitkän metsälenkin. Takaisin omaan kotiin päästyään Popi oli kuulemma ollut aika väsynyt seikkailustaan maailmalla - reippaasti se täällä käyttäytyikin, joten ei ihme!

Tatsi ja Popi Pääskyvuoren kallioilla.

Popi puolitrimmattuna.

Lauantai-iltana iski iso väsy!

lauantai 6. helmikuuta 2016

Pidimme tänään pentutreffit Rambon mökkimaisemissa. Pennuista paikalla olivat Rambon lisäksi Popi ja Manna, ja laumaa kaitsi ... öh kurillisen äidillisesti... Tatsi. Virtaa koirilla riitti, ensin metsälenkillä ja sen jälkeen mökissä. Turkin suhteen pennut ovat hassusti eri vaiheissa: Popilla ja Mannalla on vielä paljon tuuheaa sojottavaa pentukarvaa, kun taas Rambo on jo jättänyt sen vaiheen taakseen. Kovin isojakin ne jo olivat, ja eihän korkeus toki enää juuri tästä kasvakaan, kun ikää on jo melkein kahdeksan kuukautta. Rambo mitattiin 49-senttiseksi, ja Mannakin tuntuu olevan ihan piirun verran Tatsia korkeampi. Popi on aavistuksen Ramboa pienempi.

Todella mukava on aina pentusia nähdä ja todeta, kuinka hyvät kodit niillä on. Keväälle on ainakin kahdelle tiedossa näyttelyissä pyörähtäminen, eli trimmeritkin pitää kaivaa esiin jossain vaiheessa. Ninni käy arkitottelevaisuuskurssia, ja Elsa on aloittanut agilityn. Tatsi päässee ainakin canicrossailemaan tänä keväänä, ja varmaan muutamalla irtotokotunnilla käymme myös.

Hei me sekoillaan... (ja kuvaaja luovutti).
Rambo (Punahongan Igitur)